Throw back: Ruka 06/2025
Rukalle pakoon
Vaikka tällä reissulla perheen pienimmäisin ei ollutkaan vielä edes mahassa mukana, niin halusin jakaa tästä reissuta oman postauksen, samalla vähän miettien siltä kulmalta, että miten hieman vastaavanlaisen reissun voisi tehdä hänen ollessa mukana!
Pohjustuksena: Vietimme 5 päivää Rukalla, ja tämä oli ikään kuin pakomatkamme tyhjästä kodista: Olimme joutuneet tekemään rankan päätöksen ja viemään kunnioitettavaan ikään yltäneet perhoskoiramme Mikin ja Maken matkalle kohti iki-unta ja tarvitsimme hetkellisen poispääsyn kotinurkista sen seurauksena. Lähdimme samana iltana ajamaan pyörät auton perään kiinnitettynä kohti Rukaa, josta olimme varanneet itsellemme majoituksen.
Ajomatkaa Rukalle tuli meiltä 717 km, ja 3 pysähdyksen taktiikalla meillä kesti n. 9 h. Mikäli pikkuneiti olisi ollut matkassa mukana, olisi matka todennäköisesti ottanut kauemmin, useammat ja pidemmät pysähdykset olisivat tulleet tarpeeseen.
Jouduimme myös matkallamme huomoimaan sähköauton latauksen. Meillä on Volkswagen ID4 ja pääsimme perille 3 latauksella. 2 olisi piisannut, mutta latasimme varoksi vielä Kuusamossa koska Rukalta emme olleet bonganneet pikalatureita.


Majoitus
Majoituimme Holiday Club Rukan Lomakylässä, joka ei sijaitse aivan Rukan keskustassa, mutta autoa käyttämällä kuitenkin ihan inhimillisen matkan päässä: 6 km.
Huonon huumorin ystävinä meitä hieman huvitti majapaikkamme läheisyydessä sijainnut Vittulampi. Hih. Olimme muutaman sattuman kautta tosiaan päätyneet sellaisella viikolla, eli kesäkuun ensimmäisellä viikolla reissuumme, että Rukalla oli käytännössä kaikki kiinni kesäkauden alun huoltoviikon vuoksi.
Emmepä tulleet ennalta tätä ajatelleeksi, eli tämä kannattaa ottaa huomioon mikäli kesällä Rukalle reissua suunnittelee! Muutenhan siellä olisi vaikka mitä aktivitettia ollut mahdollista päästä kokeilemaan, mm. Ziplinea, Tunturivuoristorataa ja kesäkelkkarataa.
Myöskin suurin osa ravintoloista oli kiinni. Onneksi kuitenkin muutamia paikkoja oli auki ja mikä tärkeintä: Meillä oli pyörät matkassa! Olimme saapumispäivänä kuitenkin niin myöhään illalla majapaikassamme, että hätäisen iltapalan syötyämme painelimme suoraan pehkuihin

Päivä nro 2
Seuraavana päivänä lähdimme heti aamusta pyöräilemään ja aloitimme Kouvervaaran kierroksella, jolle tuli mittaa 64 km. Matkan aikana sade ja paiste vuorottelivat kilvan, mutta onneksi laavuja osui pari kappaletta juuri sopivasti sateiden kohdalla, niin pääsimme myös hyvin sateensuojaan.
Matkaan kuului maantietä, suota ja pitkospuita, mäkiä, metsäautotietä... Ja maaston kunto vaihteli paikoin todella paljon. Maasto oli osittin todella märkää ja välillä tuntui että polki paikallaan kun oli sellaista lillinkiä.
31 km kohdalla olimme pitkospuilla jälleen ylittämässä suota, ja silloin tapahtui _jotain_ minkä seurauksena allekirjoittanut lensi selälleen suohon.
Tämän seurauksena kaikki vaatteet kastuivat, kalsareita myöten, eikä tietenkään vaihtovaatteita mukana, ja pientä osumaakin tuli saatua. Siinä kohtaa meinasi vähän hymy hyytyä kun tajusi että yli puolet matkasta on jäljellä ja ollaan keskellä ei mitään.
Eipä siinä auttanut kuin jatkaa vain eteen päin, joskin valittiin maantiepainotteisempi reitti alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen, että pääsisi edes vähän helpommalla.
Tämän lisäksi pyörästäni (Tunturi E275 ME sähköpyörä) alkoi avustin piiputtaa ja matkan loppu meni itselläni hieman hampaita kiristellen ilman avustusta, mutta hitto vieköön selvittiinpä siitäkin!
Illalla oli ihana päästä majoitukseen ja SAUNAAN tuon reissun jäljiltä, vaikka helkkarin upeita maisemia päästiinkin näkemään. Pieni onnettomuus kyllä latisti tunnelmaa valitettavasti, vaikkei onneksi pahasti sattunutkaan. Tämä reitti olisi ollut sula mahdottomuus toteuttaa pienen kanssa, vaikka olisikin ollut lastenkuljetuskärry matkassa.



Yllättävä käänne
Päivä nro 3. päätimme, ettemme lähde pitkälle reitille, edellisen päivän kolhut olivat vielä tuoreessa muistissa. Niinpä lähdimme huiputtamaan Rukan pyörillä. Pyöräily huipulle oli omanlaisensa suorituksensa, mutta avustin täysille ja ei kun vain kovaa suorittamista. Näkymät olivat pahuksen komeat huipulta, eivätkä oikein mitkään kuvat tai videot pystyneet niitä taltioimaan niin, että ne pääsisivät oikeuksiinsa. Vauvan kanssa huipulle menon näkisin mahdollisena, mutta silloin tulisin valinneeksi ennemmin jalan kulkemisen.
Huipulta laskeuduimme alas lopulta bike parkia pitkin (rata nro. 28) ensi kertaa tuli sellainen kokeiltua ja pakko sanoa, että hauskaa oli! Koska hissit ei olleet käytössä ja ketään muuta ei ollut seuranamme, sai näin ollen tällainen amatööri ja pikkuisen tissiposki alamäkipyöräilijäuntuvikko rauhaksilteen laskea radan alas. Vauvan kanssa tuo täytyisi toteuttaa niin, että aina toinen odottaa vauvan kanssa alhaalla kun toinen laskee. Tällöin olisi luonnollisesti hissin käyttö aika hyvä ratkaisu.
Laskeuduttuamme alas päätimme edellispäivän suoreissun moskat käydä huuhtasemassa Rukan keskustasta löytyvällä pyöränputsauspisteellä. Samalla näimme jälleen yhden reissumme hittijutuista: Poron. Niitä onneksi riitti koko matkan aikana todella paljon nähtäväksi, ja niissä olisi tämmöisten etelänvetelien jälkikasvullakin ihastelemista!







Tämän päivän pyöräreissusta tuli vain 14 km mittainen, sillä hurautimme autolla Rukan keskustaan parkkiin. Tarkoitus oli että lähtisimme siitä sitten käymään kämpällä ja muutaman tunnin kuluttua menisimme Kuusamon Tropiikkiin kylpemään ja minulle oli varattuna myös Thaihieronta.
Onneksi näin tuli tehtyä, sillä saimme hieman yllättävän, mutta hauskan muuttujan matkaan: Olimme pakkaamassa pyöriä autonperään, meidän luoksemme kipittää jantteri, joka kertoo osallistuvansa kaverinsa kanssa kisaan, jossa heidän pitäisi päästä Kemijärven K-marketilla, mutta heillä ei ole rahaa käytössään, ja tiedusteli jonkinlaista kyytimahdollisuutta, edes osalle matkasta.
Matkaa kohteeseen olisi n. 120 km meidän sijainnista, ja pikaisten laskutoimitusten jälkeen päädyimme siihen, että ehtisimme ennen varattua hieronta-aikaani heittää jätkät perille saakka, koska miksipä ei, ja ei muuta kuin tuumasta toimeen. Kyseessä oli siis "Kilpailu Koko Suomen Halki by Daniel Ahola & Andreas Tolonen" Sakke ja Toni. Tämä oli todella hauska ja spontaani ylläri!
Tämän jälkeen haimme pikaisesti majoituksesta kylpyläkamat ja suuntasimme kohti Tropiikkia. Ehdimme hyvin lillumaan kylpylän puolella, joka varmasti olisi myös perheemme pienimmälle todella mukava kokemus, toki hieman eri altaassa, eli lastenaltaassa viihtyen. Tämän jälkeen ehdin Kuusamon Tropiikin Harmon spa:ssa toteutettuun Thaihierontaani, joka myöskin oli itselleni kokemuksena uusi, mutta äärettömän rentouttava! Söimme ennen lähtöämme lopuksi vielä perinteisessä O'learysissa.

Takaisin reiteille
Päivä nro. 4 ohjelmistossa oli vuorostaan reitti nimeltä Pyhän Jyssäys. Auton veimme tällöin parkkiin Pirunkirkon juurelle, joka on korkealla Rukan rinteellä sijaitsevan luolan nimi.
Tämä reitti oli aivan meikäläisen lemppari! Se oli täydellinen gravel -reitti, joka on muutenkin suosimani reittimuoto. Ja jälleen kerran näkymät korkeimmilla spoteilla olivat henkeä salpaavat!
Nyt täytyy kyllä kaikella rehellisyydellä sanoa, etten muista, olisiko reitti voinut olla sellainen että sen voisi vetää lastenkuljetuskärryn kanssa vai ei, mutta ainakin jälleen jalan pienen ollessa esimerkiksi kantorepussa reitti olisi oikein kiva.
Pyhän jyssäyksen perään käytiin vielä uudelleen huiputtamassa Ruka ja laskemassa bike parkia pitkin alas. Tuona iltana kävimme pyörimässä vielä suhteellisen hiljaisessa Rukan keskustassa syömässä ja haaveilemassa tulevista Rukan reissuista. Hiljaisuudesta kertoo paljon se, että kyseisestä ravintolassa oli puolet raaka-aineista lopussa. Varmastikaan varautuminen tuolle huoltoviikolle ole mitenkään suurta, joten ymmärtäähän sen. Tälle päivälle kilometrejä tuli 16,5 km.






Summa summarum
Rukalla melkein täytyy kyllä päästä käymään niin kesäaikana virallisena kesäkauden jo alkaneena (lähdimme pois perjantaina, ja kausi alkoi heti seuraavana päivänä lauantaina.) kuin myös talvisaikaan. Ja tosiaan, perheen pienin huomioiden matkanteossa.
Päivä nro. 5 olikin sitten kotiinlähtöpäivämme, ja jälleen edessä oli useamman tunnin autossa kököttämistä. Matka sujui kyllä yllättävän nopeasti, mitä aistikkaimpien paikkojen nimiä bongaillessa, kuten Paskolampi, Tussunjärvi ja Huoripojanlampi, Kiimalampia ja Kyrpyleitä unohtamatta.
Ruka, me vielä palaamme!
Loppuun vielä lämmöllä ja rakkaudella meidän perhoskoiria muistaen:


<3:llä Anna
Avainsanat: Ruka | Sähköpyörä | Gravel | Bike Park | Holiday Club | Sähköauto | Kouvervaara | Pyhän jyssäys