Anne Mattilan taidekahvila, Karvia

Asfalttiviidakko, Perutaan häät, Enkeleitä onko heitä... Biisejä, jotka monella varmasti nousevat mieleen kun puhutaan Anne Mattilasta. Tämän lahjakkaan taiteilijan ura onkin ehtinyt jo nuoren aikuisen ikään, esimerkiksi Asfalttiviidakko ilmestyi jo vuonna 2002.Myöhemmästä tuotannosta voisi nostaa esille esimerkiksi Elämä on lahja ja Kuivaa koivua. 

Anne on kuitenkin musiikillisen lahjakkuutensa lisäksi myös kuvataiteen puolella melkoinen mestari. Laulaminen ja maalaaminen ovat sieltä lapsuudesta asti Annella kulkeneet käsi kädessä, vaikka alkujaan Anne isolle yleisölle tunnetuksi musiikin puolelta tulikin.  Vuonna 2013 Anne kuitenkin rakensi kuvataiteelleen pysyvämmän kodin ja samalla paikan jossa järjestää konsertteja. Muutaman ekana vuonna oli myös juhannustanssit. Taide-elämysten ohessa pääsisi nauttimaan myös kahvilan tarjottavista. 

Meidän kohdalla tätä kohdetta todellakin voi kutsua perinteiseksi, sillä Annen kahvilalla on tullut käytyä siitä asti kun se avattiin, eli lähes 13 vuoden ajan. Jokin yksittäinen vuosi taisi osua niin ettei siellä tullut käytyä. Mekin olemme löytäneet Annen alunperin musiikin kautta. Kävimme jo 15 -kesäisinä Annen ja hänen sisarustensa keikoilla ja kiertelimme tanssilavoja Suomen kauniissa kesäilloissa.

 Tilasimmepa Annen esiintymään häihimmekin vuonna 2013, eli samana vuonna kuin kahvila avattiin. Ja jos oikein pinnistän muistiani, niin ensimmäiset mielikuvat Annesta ovat juuri Asfalttiviidakko biisistä, jota yksi luokkalaiseni tyttö lauleskeli liikuntatunnilla. Tämä meidän historiikki Annen suhteen huomioon ottaen, meidän täytyi ehdottomasti päästä Tuireakin käyttämään Annen kahvilalla.

Taidekahvila sijaitsee Karviassa, Satakunnan ja Pirkanmaan rajan tuntumassa. Meiltä matkaa Karviaan tulee n. 150 km, eli jo ihan matkantekoon saa varata aikaa. Tarkoituksemme oli lähteä n. 9.00, jotta olisimme kahvilan aukeamisen aikoihin, eli klo 11 perillä, mutta lopulta olimme tunnin myöhässä suunnitellusta. Onneksi ei ollut kiveen hakattua aikataulua kuitenkaan. 

Tankattiin neiti kunnolla ennen lähtöä, joten hän nukkui tyytyväisenä koko matkan ajan. Meillä vakiopysähdys paikka on Parkanon ST1 ja sinne tälläkin kertaa otettiin pieni stoppi. Tuo Parkano- Karvia yllättää tällaisen ei paikallisen joka kerta pituudellaan. Matkaa välille tulee vajaa 40 km. Parkanon kohdalla tuntuu aina siltä, että ollaan ihan juuri perillä, mutta melkein kolmannes matkasta on siinä kohtaa vielä jäljellä.

Joka tapauksessa matka meni kaiken kaikkiaan tosi kivasti. Perille päästyämme, tajusimme, ettemme olleet koskaan aiemmin tulleet ajatelleeksi onko kahvilalla lastenhoitohuonetta. No, muille asiaa pohtiville tiedoksi: Kyllä on, nimittäin vanhan kahvilarakennuksen puolella, sen tiedämme nyt. Olisi yhtä auton penkillä vaihdettua vaippa vähemmällä selvitty, mutta onnistuihan se sielläkin joten no worries.

Kahvilalla on 5€ aluemaksu, joka on voimassa koko kauden. Jos haluaa piipahtaa vain kahville, aluemaksua ei tarvitse maksaa. Me kuitenkin halusimme koluta alueen läpi, joten suuntasimme ensimmäisenä kahvilan puolelle kuittaamaan aluemaksu ja samalla tankkaamaan pientä välipalaa, mangojuustokakkua ja unelmakääretorttua. Myös neidin ruokahuolto suoritettiin tuossa samalla.

Kahvilalla kannattaa suunnata ajan kanssa. Vaikka alue on meille entuudestaan tuttu, sinne ilmestyy joka vuosi jotakin uutta, vähintään uusia tauluja, ja mekin saimme aikaa kulumaan 1,5 h tuosta noin vain. Tällä hetkellä tauluja alueella on jo yli 200 kpl eri sijainteihin sijoiteltuna.  

Aloitimme kierroksemme kahvilan puolelta, mistä tauluja löytyy kahdesta kerroksesta. Alueella on useammassa rakennuksessa nähtävää kahdessa tasossa, mikä liikuntarajoitteisten kannattaa ottaa huomioon. Isommilta osin kuitenkin elämyksistä pystyy nauttimaan myös 1. kerroksista. 

Kun kahvilan puoli oli koluttu läpi, siirryimme pihamaalle ja lähdimme kiertelemään. Isompia ja pienempiä rakennuksia alueella on useita. Alkujaan alueella oli vain muutama rakennus, mutta Anne on pikku hiljaa laajentanut aluetta isommaksi ja siirrättänyt paikalle vanhoja hirsirakennuksia, joiden mukanaan tuoma fiilis sopii hyvin alueelle. Nykyinen kahvilarakennus on yksi niistä. 

Vanha kahvilarakennus on alueen pieni punainen mummonmökki, mistä kaikki sai alkunsa. Pian kuitenkin kävijämäärien kasvettua Anne tarvitsi isommat tilat kahvilalle, jolloin nykyinen kahvilarakennus tuli ajankohtaiseksi. Lisäksi alkuperäisiä rakennuksia ovat Vilja-aitta- ja Navetta- galleriat. Vilja-aitta galleria on se alkuperäinen gallerian puoli, mutta kun tauluja on sen yli 200 kpl, on täysin ymmärrettävää, että tilaa on tarvittu lisää esillepanoa varten. Navetta -gallerian yhteydessä on myös pavilijonki, jossa kesällä järjestetään konsertteja.